Loppuvuotta kohti maataloustukien maksatusaikataulut ovat alkaneet jälleen puhuttaa, mikä ei yllätä. Monille tiloille uusi maksuaikataulu aiheuttaa kassaan ongelman; millä maksaa laskut, kun raha tulee totuttua myöhemmin. Kaikki mahdolliset kivet käännetään, jotta viljelijät tästä talvesta selviävät.

Se, mikä sen sijaan on ollut yllätys, on häly, jonka asia on aiheuttanut niissä tahoissa, jotka aikataulun muutoksesta ovat aikoinaan itse olleet päättämässä.

Tukimaksatusaikataulujen muutoksen taustalla on kaksi asiaa: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauden vaihdos sekä Ruokaviraston käytännön kyky toteuttaa maksatukset. Aloitetaan ensimmäisestä. Nyt alkanut CAP-kausi on valmisteltu edellisen ja jo sitäkin edellisen hallituksen aikana. Prosessiin on tiiviisti osallistunut myös alan edunvalvonta.

Näissä neuvotteluissa päätettiin esimerkiksi EU:n nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion osalta, että säilytetään mahdollisimman tarkasti vanha tukijärjestelmä, johon kuitenkin piti lisätä EU:sta tulleet vaatimukset.

Taustalla oli hyvä tarkoitus tukihaun helppoudesta ja tuen tarkasta kohdistumisesta, mutta jo tätä päätöstä tehtäessä tiedettiin sen olevan päätös myös maksuaikataulujen siirtämisestä.

Suomen muutokset CAP-suunnitelmaan EU-sääntöjen puitteissa ovat rajalliset, käytännössä kerran vuodessa, eikä niillä voi koko tukijärjestelmää kesken kauden muuttaa. Jos ennakkomaksuja edelleen kasvaneella riskillä EU:n rahoitusoikaisusta olisi haluttu maksaa, olisi valmistelu pitänyt aloittaa jo edellisen hallituksen aikana. Tämä olisi tarkoittanut selkeää ohjeistusta virastolle priorisoida ennakkojen maksu ohi muiden tukimuotojen, joita nyt maksetaan tämän vuoden puolella.

Tästä päästään toiseen maksatusaikatauluja määrittävään tekijään, EU:n tukijärjestelmän maksajavirastona toimivan Ruokaviraston resursseihin. Virasto on vuosia kärsinyt kroonisesta resurssipulasta, ja sen IT-järjestelmät ovat kovin kankeita ja niiden ylläpito aliresursoitua.

Tähän kokonaisuuteen on aika myös poliittisella tasolla ja uuden johdon avulla tarttua, mutta parissa kuukaudessa uusi hallitus ei ole tätä monen vuoden perintöä ennättänyt vielä kuntoon laittaa.

En arvostele edeltäjiäni tai edunvalvontaa CAP-suunnitelmasta ja ratkaisuista, joihin he ovat päätyneet. Aika on ollut vaikea eikä EU:n liikkumavaran sisällä täydellisiä ratkaisuja ole ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan ota niskoilleni, että samat tahot vaativat toimimaan vastoin itse neuvottelemiaan ja hyväksymiään sääntöjä erityisesti tilanteessa, joka heidän hoitamansa viraston resurssien puitteissa vaarantaisi viljelijöille luvatun maksuaikataulun muiden tukien osalta.

Suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa. Se ei myöskään millään tavalla helpota niiden viljelijöiden asiaa, jotka oikeasti valvovat öitään miettien, miten erääntyvien lainojen ja laskujen kanssa pärjäävät. Hallitusta saa arvostella ja rapa saa roiskua, mutta tuottajia ei sen pelin pelinappulaksi saa valjastaa.

Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, pj. KD

Alkuperäinen kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.10.2023

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on käyty läpi ELY-keskusten tietoon tulleiden kahden viime vuoden aikana investoineiden ja investoinnin aloittaneiden tai niitä suunnittelevien lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta EU:n metsäkatoasetuksen näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, jotka aiheuttaisivat metsäkatoasetuksen mukaista metsäkatoa.

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on 18 kuukauden siirtymäaika. Asetuksessa edellytetään, että toimija, joka saattaa EU:n markkinoille tai vientiin asetuksessa listattuja hyödykkeitä, varmistaa, että ne on tuotettu tiloilla, joilla ei ole aiheutunut asetuksen mukaista metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen. Suomessa nautaeläimet ja niistä tuotetut tuotteet ovat asetuksen piirissä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ELY-keskukset ovat käyneet läpi 1.1.2021-28.6.2023 välisenä aikana investoineiden tai investoinnin aloittaneiden lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta metsäkatoasetuksen edellyttämän tuotantoketjukohtaisen riskinarvioinnin näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, joiden aiheuttama metsäkatoriski olisi metsäkatoasetuksen määritelmiin nojaten merkittävä naudanlihan tuotantoketjussa. Arvioinnissa on otettu huomioon, mihin navettarakennukset sijoittuvat suhteessa jo aiemmin maatalouskäytössä olleisiin alueisiin sekä rakennusten kokoa suhteessa siihen mikä asetuksessa määritellään metsäksi. Laidunten osalta selvitystyö vielä jatkuu.

Siltä varalta, että myöhemmin kävisi ilmi, että ajanjaksolla ennen asetuksen voimaantuloa on tehty joitakin navettarakennuksia tai laidunalueita, joiden rakentamisen katsotaan aiheuttaneen metsäkadon riskiä, maa- ja metsätalousministeriö tulee esittämään Euroopan komissiolle valtiontukisääntöihin poikkeusta, joka mahdollistaisi EU:n metsäkatoasetuksen taannehtivuudesta (1.1.2021-28.6.2023) mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen naudanlihaa tuottaville maatalousyrittäjille. Poikkeus edellyttää komission hyväksyntää.

”Hallitus on kautensa alusta asti selvittänyt aktiivisesti metsäkatoasetuksen toimeenpanoa koskevia ongelmia komission suuntaan ja myös tapaamisessani asiasta vastaavan komissaarin kanssa asiaa käsiteltiin. Asia tuli meille syliin perintönä edelliseltä kaudelta, ja koko ajan olemme pitäneet tärkeimpänä, että navettainvestoinnit saadaan jatkumaan asetuksen ehtojen puitteissa. Asetukseen sisältyvä taannehtivuus on Suomen oikeusjärjestelmälle vierasta, ja siitä mahdollisesti yksittäisille tiloille aiheutuvat vahingot on pystyttävä korvaamaan. Kukaan Suomessa ei ole voinut ennakoida, että metsän raivaaminen maatalouskäyttöön rajoittaisi taannehtivasti naudanlihan tuotantoa”, korostaa ministeri Sari Essayah.

Metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa varten on asetettu työryhmä, jonka työ jatkuu syyskuuhun 2024 saakka. Suomi on mukana vaikuttamassa myös komission valmistelemiin asetuksen täytäntöönpanoa koskeviin suuntaviivoihin.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Päivi Nerg
Puh. 040 842 9810

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Puh. 0295 162 184

Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila
Puh. 0295 162 013

– Kristillisdemokraateille ihmisten yhdenvertaisuus on kristillisen ihmiskuvan pohjalta arvojemme lähtökohta. Sen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiinsa. Tältä pohjalta tiedonantoon sitoutuminen on meille luontevaa, totesi KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah valtioneuvoston tiedonantoa esiteltäessä.

Essayah korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisen luottamuksen merkitystä.

– Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva sidos ja sen eteen haluamme tälläkin tiedonannolla työskennellä.

Essayah’n mukaan yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden osalta haaste ei ole lainsäädännössä vaan siinä, miten se käytännössä toteutuu, ”siinä miten kohtelemme lähimmäisiämme”.

Kristillisdemokraatit puolustavat jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

– Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja suuri kansallinen rikkaus, Essayah muistutti.

– Tiedonanto kiinnittää tähän huomiota nostamalla toimenpiteeksi vihatekojen ehkäisemisen juutalaisia, muslimeja ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Hallitus myös kriminalisoi holokaustin kiellon. Vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

 

 

 

– Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen yksi keskeisiä ongelmia on perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen sekä alhainen syntyvyys. Näistä seurauksena on yhä paheneva kestävyysvaje, korosti KD:n puoluevaltuuston Teams-kokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

 

– Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta. Lapset, nuoret ja perheet on nostettava myös tulevan hallituksen politiikan keskiöön – se jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa.

 

– Pelottelun ja syyllistämisen sijaan haluamme tehdä politiikkaa, joka rohkaisee perheitä kasvamaan, ja jossa jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen. Perheiden tuki on taattava, koululaitos saatava takaisin raiteilleen, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja oppilashuolto toimimaan ja perheiden ylisukupolvista vastuuta tuettava mm. omaishoidon ja kotihoidon kautta, linjasi Essayah.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Kuopion torilla vappujuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä Itä-Suomen kasvuohjelmaa tulevaan hallitusohjelmaan.

Hän painotti vappupuheessaan rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä niin työelämässä kuin sosiaaliturvassa, samoin työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista.

 

– Tulevan hallituksen on lähdettävä uudistamaan Suomea sekä viemään talouteen liittyviä haasteita ja rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Tulevan hallituksen on käännettävä Suomi-laivan suunta, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, muun muassa kannustavan sosiaaliturvan mallin ja uudistuksia työmarkkinoihin. Näitä pitää olla rohkeutta tehdä, Essayah painotti.

 

Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä, jotta työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa.
– Nykyisin sosiaaliturvassa on kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. Riittävän osaavan työvoiman turvaaminen on tulevan hallituskauden tärkeimpiä tehtävä, joka vaatii useita keinoja, myös työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista. Toimintakykyisenä kaiken ikään tulee olla koko kansakunnan tavoite – eli kuten presidentti Niinistö kannusti ylös, ulos ja lenkille!

 

Essayah muistutti, että huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita.
– Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Suomalaisten ruokapöydässä tulee jatkossakin olla tarjolla suomalaista, puhdasta ruokaa. Joka päivä maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Tähän kehitykseen on saatava täyskäännös.

– KD on päättyneellä hallituskaudella haastanut hallitusta maatalouspolitiikasta toistuvasti, sillä maatalouden alasajo on vastuutonta. Tämä on meille vakava turvallisuus- ja huoltovarmuushaaste, jonka ratkaisemisessa ei voi viivytellä. Suomen ja EU:n on kannettava vastuunsa myös globaalista ruokaturvasta.

 

– Erityisesti täällä Pohjois-Savossa meillä on erinomainen mahdollisuus alleviivata huoltovarmuutta osana kokonaisturvallisuutta. Uusiutuva kotimainen energia ja luonnonvaramme kestävästi käytettynä tarjoavat pohjan koko maan kasvupolitiikalle. Tulevan hallituksen ohjelmaan onkin siksi saatava kattava Itä-Suomen vahvuuksiin pohjaava kasvuohjelma, jossa huolehditaan alueen infran mm. Savon radan ja tieverkon kunnosta, Essayah korosti Kuopiossa.

 

– Tarve pitkäjänteiselle perhepolitiikalle ja perhemyönteiselle ilmapiirille on ollut pitkään jo huutava. Useat puheenvuorot ovat jopa lapsi- ja perhevihamielisiä. Kuitenkin huoltosuhde heikkenee heikkenemistään ja toisaalta lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa. Samalla perheiden huolta lisää nousevat arjen kustannukset, totesi KD:n perhepakettia esitellyt KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

KD:n tuore perhepaketissa esitetään lukuisia perheiden hyvinvointia ja toimeentuloa vahvistavia ratkaisuja.

– Näin voidaan lisätä perheiden uskoa omaan selviytymiseen ja mahdollistaa lapsihaaveiden toteuttaminen. Suunnanmuutos syntyvyyden roimaan laskuun ja perheiden aseman parantamiseen yhteiskunnassa vaatii käännettä monella saralla.

Kristillisdemokraatit vaativat joustoa ja valinnanvapautta hoitoratkaisuihin.

– Lastenhoidon ratkaisujen pitää saada olla perheen omia päätöksiä. Yhteiskunnan on tarjottava vaihtoehtoja ja tuettava eri hoitomuotoja tasavertaisemmin. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -velvollisuus, jota yhteiskunnan on toimillaan tuettava. Perheiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä muun muassa kehittämällä kotihoidontuen joustavuutta ja ottamalla käyttöön ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahojen jälkeen lapsikohtainen hoitoraha tai palveluseteli, jota voi käyttää perheen valitsemaan hoitopalveluun.

–  Työelämässä tarvitaan joustoja, jotka mahdollistavat työn tai opiskelun ja perheen yhteensovittamisen. Perhe-etuuksia on kehitettävä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää, johon yhteiskunta ja työmarkkinat osallistuvat, jotta kustannukset jakautuvat tasaisemmin. Vanhempien mahdollisuuksia siirtyä tuettuun osa-aikatyöhön on parannettava. Lisätään joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi esimerkiksi työaikapankeilla sekä lisäämällä tietoa muiden muassa osittaisesta hoitovapaasta ja lyhennetystä työajasta, KD:n perhepaketissa esitetään.

– Osittaisen hoitovapaan mahdollisuus tulee laajentaa myös omaishoitotilanteisiin ja taata näin omaiselle oikeus järjestää työ paremmin omaishoitoon sopivaksi. Työntekijälle on tällä hetkellä oikeus saada viisi palkatonta työpäivää omaishoitovapaata vuodessa. Omaishoitovapaa pitää kuitenkin muuttaa Kela-korvattavaksi ja korvaustasoksi 80 % Ruotsin mallin mukaisesti, Essayah esittää.

KD:n perhepaketti kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kannattaa yhden perusturvaetuuden selvittämistä sosiaaliturvauudistuksen seuraavana vaiheena.

Sosiaaliturvakomitea julkaisi tänään välimietinnön, joka lähtee lausuntokierrokselle. Essayah on ollut Kristillisdemokraattien edustajana komiteassa, joka aloitti työskentelynsä keväällä 2020.

Sosiaaliturvakomitea esittää perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä ansioturva huomioiden.
– On tärkeää, että perusturvaetuus olisi jatkossakin syyperusteinen, tarveharkintainen ja vastikkeellinen etuus, ei mikään kansalaispalkka-malli. Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet olisivat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Samoin on realistista arvioida, että yhteen perusturvaetuuteen esitetään vaiheittaista siirtymistä, Sari Essayah toteaa.

Essayah muistuttaa, että nyt työn pohjaksi parlamentaarisesti sovittu malli vastaa peruslähtökohdiltaan Kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan mallia, jonka puolue julkaisi jo edellisellä eduskuntakaudella.

– Suomessa on tulorekisterin ja verotuksen digitalisoinnin edettyä hyvät mahdollisuudet sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ja siten asiakkaiden elämäntilanteiden paremmassa ja reaaliaikaisessa huomioimisessa, ja toisaalta palveluiden ja etuuksien yhteensovittamisessa. Sosiaaliturvan tulee olla ihmistä eri elämäntilanteissa tukevaa, mutta se ei saa olla passivoivaa, saati kannustinloukkuja sisältävää. Siksi KD:n kannustava perusturva antaa hyvät eväät myös jatkovalmisteluun.

– Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa vaiheittain etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle, samoin etuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä valmistellaan säilyttäen nykyisen sosiaalivakuutuksen periaatteet.

– Komitea linjasi lisäksi lukuisia selvitys-, lainvalmistelu- ja kehittämishankkeita tulevalle hallitukselle käynnistettäväksi. Onkin erittäin tärkeää, että Sosiaaliturvakomitean työ saa jatkoa. Se on tulevan hallituksen vastuulla, samoin uudistuksen jatkoselvitykset ja toimeenpanon edistäminen, Essayah muistuttaa.

 

Lisätietoja: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

 

 

Kristillisdemokraatit lähtee eduskuntavaaleihin tunnuslauseella ”Järjen ääni”. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah korosti, että kevään eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan – periikö nouseva sukupolvi kestävällä pohjalla olevan maan. – Suomalaisen yhteiskunnan uudistaminen ei voi odottaa. Nykyreseptillä ei kyetä turvaamaan suomalaisten hyvinvointia ja pitämään heikoimman puolta. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen järjenkäytön ja vastuullisuuden tielle. On palattava perusasioiden ja -arvojen äärelle. – Ikävä kyllä, järjettömyyksiä yhteiskunnassamme riittää. KD on järjen ääni, kun ideologiset tuulet tuovat mukanaan vaikkapa sellaista viestiä, ettei velalla ole väliä tai että päästöt vähenevät, kun siirrämme työpaikat, teollisuuden ja ruoantuotannon ulkomaille tai että lainsäädännöllä voidaan ohittaa biologia. KD on järjen ääni, kun uutisia katsoessa mielessä pyörivät sanat ”ei mitään järkeä”, Essayah totesi. Kristillisdemokraattien mielestä järjen äänellä on nyt käyttöä erityisesti talouden, hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden varmistamisessa. Essayah sanoi, että KD on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. – Vakaa ja kestävä julkinen talous on kansalaisten etu ja hyvinvointipalveluiden mahdollistaja. Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä mittaviin toimenpiteisiin ja talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja työllisyyden- ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. – Velkasuhteen taittamiseksi ja rakenteellisen alijäämän umpeen kuromiseksi on tehtävä realistinen suunnitelma kahdelle seuraavalle hallituskaudelle. Avain on kuitenkin kasvussa – työllisyysaste on saatava 80 prosenttiin ja investointiympäristö pidettävä vakaana. Essayah muistutti, että KD:lla on sosiaaliturvan uudistamiseksi oma Kannustava perusturva -malli, johon suuntaan haluamme sosiaaliturvaamme uudistaa meneillään olevassa Sotu-komitean työssä. – Työmarkkinoita on uskallettava uudistaa, ansiosidonnainen ulotettava kaikille työssäoloehdon täyttäville. Kannatamme myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. KD esittää maltillisia ansiotuloveron alennuksia pieni- ja keskituloisille eläkeläiset mukaan lukien ostovoiman vahvistamiseksi inflaation laukatessa. – Hallitus on yrittänyt ratkaista ongelmat mitoituksilla ja kriteereillä, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole rahaa ja tekijöitä – siksi sote-uudistuksen valuviat on korjattava pikimmiten ja panostettava perustasoon, ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen KD:n sote:n korjaussarjan mukaisesti. Kela-korvausten leikkaus pitää perua, ja yksityinen sektori ottaa mukaan hoitojonojen purkuun. – Perheet tarvitsevat tukea, ja vanhemmilla on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin laittaa lapsi päiväkotiin, jossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Siksi eri hoitomuotoja on tuettava yhdenvertaisesti. KD korostaa, että kotimainen ruoan- ja energiantuotanto on turvallisuuskysymys. – Markkinat on saatava kuntoon ja tuottajalle kohtuullinen korvaus. Nykyinen hallitus ei ole pystynyt tarvittavia lakimuutoksia tekemään, eikä se myöskään ole kuunnellut herkällä korvalla viljelijöiden ahdinkoa kustannuskriisissä. – Riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta ei pidä vaihtaa riippuvuuteen sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, tuulen voimakkuudesta ja kiinalaisesta teknologiasta. Tarvitsemme tuottajamaksun, jolla säätövoima ja kestävät verkot varmistetaan, Essayah sanoi. Kristillisdemokraatit korostaa, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja turvallisuuden kannalta keskeiset alueet on aina pidettävä Suomessa omissa käsissä. – Järjen ääntä tarvitaan myös EU-pöytiin. Esitykset EU:n tulonsiirroista, yhteisvelasta ja toimivallan laajentamisesta on torjuttava. Sen sijaan muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ja rajat ylittävät kriisit korostavat eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. On keskityttävä asioihin, joista on kaikille lisäarvoa; sisämarkkinat toimiviksi ja turvallisuusyhteistyö tiiviiksi. Kansallisesti huolehdimme omasta tontistamme varmistamalla puolustusmäärärahojen 2 % BKT-osuuden.   Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Elsi Juupaluoman mukaan tässä ajassa moni järkipolitiikan ja perusarvojen kannattaja etsii poliittista kotia. – KD on Sari Essayah’n johdolla järjen ääni. Tervetuloa äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraateissa, jos kaipaat päätöksiin suunnanmuutosta ja järjen käyttöä! – Suomen suunta on käännettävä. Monessa asiassa vauhti on mennyt järjen edelle. On panostettava perusasioihin: työn tekemisen on oltava aina kannattavaa, hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve ja Suomi on pidettävä omissa käsissä, Juupaluoma kiteyttää puolueen päätavoitteita. – Meillä on vahva kampanja ja visio. KD on vaihtoehto vastuuttomuudelle ja linjattomuudelle. KD:n kannat ja arvot pitää, Juupaluoma sanoo.   Kristillisdemokraateilla ehdokaslistat ovat lähes täynnä kaikissa vaalipiireissä. KD on vaaliliitossa Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Lapissa. – KD:lla tulee olemaan kattavat listat eri taustaisia ja osaamisen omaavia ehdokkaita, varmasti vahva sote-osaaminen näkyy, mutta myös vahva ymmärrys taloudesta ja kriisinkestävyydestä, Juupaluoma sanoo. Hyvän nosteen ja vaaliliittojen myötä KD tavoittelee kansanedustajamäärän tuntuvaa nostamista 8-10 paikkaan.   Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999 Elsi Juupaluoma p. 050 432 5924

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi hallituspuolueita huonosta lainvalmistelusta ns. translain kohdalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään mietinnön valmiiksi.

• Tämän lakiesityksen käsittely osoittaa selkeästi, että puoluekenttä on muuttunut pysyvästi. Kokoomus ja suurelta osin myös Keskusta ovat irtautuneet maalaisjärjen käytöstä, toteaa Sari Essayah.
• Kokoomuksen neuvottelemat muutokset eivät poista esityksen ilmeisiä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle keskustelulle.

 

Essayah on huolissaan, että uusi laki sukupuolen vahvistamisesta potentiaalisesti heikentää sukupuoliristiriidasta kärsivien nuorten mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa.

• Pidän mahdollisena, että lain seurauksena sukupuoliristiriidasta kärsivälle asianmukaisen psykiatrisen hoidon sijaan voidaan helppona ratkaisuna tarjota sukupuolen ”vahvistamista”. Tämän lähestymistavan yleistymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien keskuudessa on jo viitteitä. Etenkin nuoria saatetaan kannustaa uuteen sukupuoli-identiteettiin selvittämättä, millaisia mielenterveyden haasteita nuorella mahdollisesti on. Tämä ei ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on heitteille jätöstä.
• Olisi ollut erittäin tärkeää, että myös juridisen sukupuolen vaihtamiseen sisältyisi vastedeskin terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen, toteaa Sari Essayah.

 

Uudella lailla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi väestötietoihin.

 

• Lain tultua voimaan olemme ensi kertaa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Aivan ensimmäinen kysymys on, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäänsä on ja mihin sitä tarvitaan, ihmettelee Sari Essayah.
• Muitakaan tietoja ihmisen identiteeteistä ei väestötiedoissa säilytetä. Suomessa jokainen saa ilmentää omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla – tämä kuuluu itsestään selvästi ilmaisunvapauden piiriin.
• Tiedolla biologisesta sukupuolesta sen sijaan on merkitystä monissa lääketieteelliseen hoitoon liittyvissä tilanteissa. Tieto on joka tapauksessa välttämätöntä säilyttää terveydenhuollon tietojärjestelmissä, Essayah muistuttaa.

Essayah ihmettelee myös hallituksen esitysten sisäistä ristiriitaa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa rikoslain muutoksen, jolla sukupuoleen kohdistuvasta vaikuttimesta tehdään mahdollinen rangaistuksen koventamisperuste.

• Yhdessä laissa sukupuolen merkitystä korostetaan ja toisaalta hallituspuolueet ja Kokoomus eivät edes tiedä, mitä käsite sukupuoli tarkoittaa.
• Näin keskeisen lainsäädännön ja arkielämän käsitteen irtauttaminen biologian ja fysiologian todellisuudesta on niin perustavanlaatuinen, että lakiesitys olisi ansainnut paljon syvällisemmän vaikutustenarvion, toteaa Essayah.

 

 

Tiedustelut:

Sari Essayah 0400 252 999