Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah nosti puoluehallituskatsauksessaan esille pk-yritysten kasvunäkymiä tällä hetkellä haastavan rahoituksen saatavuuden.

Rahoitusmarkkinat eivät tällä hetkellä toimi yritysten kasvun kannalta moitteettomasti. Erityisesti tämä näkyy mikro- ja pk-yrityssektorilla ja maatalouden investointien ehtojen kiristymisenä. Vakuusehtojen kiristyminen jarruttaa yritysten kasvua ja työllistämistä ja uusien yritysten syntyä. Finnveran ensi vuodelle ajoittuva pilotti mikroyritysten lainoittamiseksi on oikeasuuntainen avaus. Murron kasvutyöryhmän on syytä kuitenkin selvittää rahoitusmarkkinoiden pullonkaulat laajemmin.

Kristillisdemokraatit esittävät myös, että maa- ja metsätaloutta koskevat rajoitukset Finnveran rahoituksessa poistetaan lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä, jolloin Finnvera-takaus olisi mahdollista saada myös maa- ja metsätalousyritysten rahoitustarpeisiin.

Olen viikolla hallituksen talouskasvua käsitelleessä iltakoulussa nostanut esille rahoituksen lisäksi myös erityistalousalueen selvittämisen erityisesti itäisen Suomen tarpeisiin. Itäisen Suomen maakunnat ovat esittäneet mm. 100 miljoonan euron pilottihanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä. Nämä toimet vauhdittaisivat itäisessä Suomessa vireillä olevia, yhteensä 19 miljardin euron arvoisia investointihankkeita, jotka sisältävät energia-, aurinko-, tuulivoima-, vety-, akkuklusteri-, datakeskus- sekä biotalousinvestointeja, summasi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Hallitus varmistaa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Julkisen omistuksen vaatimukset ovat tiukentumassa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee hallituksen esityksen vesihuoltolain uudistamiseksi ottaen annetut lausunnot huomioon. Hallituksen esitys tuodaan eduskuntaan ensi keväänä.

Vesihuoltolain uudistuksesta on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua. Osana vesihuoltolain uudistamista maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee parhaillaan lainsäädäntöratkaisua eduskunnan päätöksen mukaisesti Vesi on meidän -kansalaisaloitteen toimeenpanemiseksi.

Hallitus on varmistamassa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Samalla esitetty ratkaisu turvaa kunnille perustuslain mukaiseen itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah huomauttaa, että voimassa oleva vesihuoltolaki ei aseta mitään rajoituksia yksityiselle omistukselle ja määräysvallalle.

”Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa julkisen omistajuuden ja määräysvallan vaatimukset ovat huomattava tiukennus nykytilanteeseen, jossa yksityisen omistuksen rajoituksia ei ole lainkaan. Olemme esittämässä lakiin uutta sääntelyä, jolla estetään vesihuollon yksityistäminen ja pidetään vesihuolto julkisessa määräysvallassa”, ministeri Sari Essayah sanoo.

Määräysvallalla tarkoitetaan kirjanpitolain 5 §:n mukaista määräysvaltaa. Osakeyhtiömuotoisessa vesihuoltolaitoksessa tämä tarkoittaa tyypillisesti yli 50 % osakkeiden omistusta. Esitettyä sääntelyä vahvempi kuntien omaisuuteen ja itsehallintoon puuttuminen olisi perustuslain näkökulmasta vaikeaa. Tämän on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntakin mietinnössään todennut kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Seuraavaksi ministeriö käy lausuntopalautteen huolellisesti läpi ja tekee tarvittavat muutokset hallituksen esitykseen. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä. Lausunnoilla ollutta lainsäädäntöehdotusta lisäarvioidaan myös perustuslain näkökulmasta, ja tästä tilataan lisäselvitys.

Yksityinen vähemmistöomistus vesihuollossa ei voi johtaa yksityisten omistajien vesihuoltomaksujen riistoon. Vesihuoltolaki edellyttää, että asiakkailta kerättävillä maksuilla tulee kattaa vesihuoltopalvelujen kustannukset mukaan lukien ylläpito ja korjaus. Lisäksi maksujen on oltava kohtuulliset ja tasapuoliset. Vasta näiden ehtojen täyttyessä maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Ulkomaisten sijoittajien vesihuollon yrityskauppoja voidaan myös rajoittaa. Tästä säädetään laissa ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta, jonka mukaan yritysostolle voidaan asettaa välttämättömiä ehtoja tai se voidaan evätä erittäin tärkeän kansallisen edun turvaamiseksi.

Lakiluonnos sisältää myös muita tärkeitä uudistuksia, joilla edistetään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta, vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja niiden määräytymisen perusteiden läpinäkyvyyttä. Uudistus on tarpeen vesihuoltopalvelujen turvaamiseksi.

 

Alkuperäinen maa- ja metsätalousministeriön tiedote.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja rahoituslain ongelmat ovat tulleet ilmi hallituskaudella ja ovat odotettua huomattavasti vakavampia. Hallituksen on syytä aloittaa hyvinvointialueiden korjausliike jo tällä hallituskaudella, totesi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah katsauksessaan KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio.
– Lainsäädäntövaiheessa jo varoitimme, että sote-uudistus näyttää keskittyvän liikaa hallinnon rakentamiseen ja aivan liian vähän sote-palvelujen uudistamiseen ja niiden vaikuttavuuden vahvistamiseen.

– Jo lyhyessä ajassa on osoittautunut, että toteutettu uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin. Rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä.

Essayah muistutti, että hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa valtion talouden tasapainoa.
– Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa hädän hetkellä voida luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.
– Hyvinvointialueet ovat pyrkineet vastaamaan säästövaatimuksiin. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.   Lopputulemana entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

– Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

– Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Hallitus on myös tiukentanut alueiden ohjausta ja keventänyt velvoitteita.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Nyt tämä linjaus on syytä ottaa pöydälle uudelleen. Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta.
– Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella, Essayah painotti.

Essayah’n puhe kokonaisuudessaan

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana taloutta. Vaikka leikkaukset tekevät kipeää, Essayah muistuttaa, että kristillisdemokraatit pitää perheiden puolta eikä ruoan arvonlisävero nouse.

Politiikan syksyn hallitsevana teemana on hallituksen tekemä budjetti tulevalle vuodelle. Tällä kertaa kovin suuria muutoksia budjettiin ei ole luvassa, sillä kevään kehysriihessä tehtiin valtaosa niistä erilaisista toimenpiteistä, jotka nyt toimeenpannaan.

Essayah pitää ehdottoman tärkeänä, että kevään päätökset tulevat voimaan, mutta hän haluaa korostaa erityisesti kasvun aikaansaamista.

– Suomi ei pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla nouse. Nyt on todella tärkeää, että me pystymme saamaan kasvun aikaiseksi ja käytäntöön keväällä tehdyt avaukset, jotka liittyvät esimerkiksi investointien verovähennysmalleihin.

Essayah luottaa, että esimerkiksi teollisuussijoitusten avulla kasvuyrityksiä voidaan tukea.

– Minun omallakin tontilla eli maa ja metsätalousministeriössä on 10 miljoonan euron panostukset erilaisiin kasvunäkymiin. Nekin ovat merkittäviä ja kasvun kautta meidän on lähdettävä tätä talouden haastetta taklaamaan.

Samaan aikaan suomalaisten tulevaisuuden usko on romahtanut pitkän aikavälin käyrällä pohjamutiin. Tähän oppositiokin on jo tarttunut ja syyttää hallitusta suomalaisten matalista tulevaisuuden odotuksista.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Mutta mitä käytännössä kansalaisten tulevaisuuden uskoa voisi parantaa?

Essayah on tilanteessa optimistisempi: Tällä hetkellä näköpiirissä on talouden käänne.

– Esimerkiksi asuntokauppa on vilkastunut ja asuntolainojen kysyntä on lähtenyt palautumaan. On pilkahduksia siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Myös ennusteet talouden kasvusta kielivät siitä, että pahin vaihe on takanapäin.

Essayah muistuttaa, että viime aikoina myös ne ihmiset, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat pistäneet kukkaronnyörit tiukemmalle.

– Sen tähden yksityisen kulutuskysynnän aikaansaaminen on todella keskeistä. Talouden rattaat on saatava pyörimään.

Essayah luottaa hallitusohjelmaan, ja jo tehtyihin satsauksiin lähtien vaikkapa perhepolitiikasta: On haluttu nostaa lapsilisiä, on pystytty varjelemaan kotihoidon tuki ja vuoden alusta on tulossa voimaan verovähennys nimenomaan lapsiperheille.

– Uskon, että nämä antavat perheille boostia siihen, että tässä tilanteessa on mahdollista käyttää  varoja kuluttamiseenkin.

Hallituksen murheenkryyni on velkaantuminen, johon luottoluokittajat ovat kiinnittäneet huomiota ja arvioineet Suomen talouden näkymät jatkossa negatiivisemmin. Suomi on säilyttänyt vielä A+-luokituksensa, mutta jatkossa niin ei välttämättä enää ole.

– Nyt on oikeasti tosi kyseessä. Meidän on toimeenpantava 9 miljardin sopeutustoimet ja sillä varmistettava, että luottoluokitus ei heikkene.

Essayah muistuttaa ”korkoa korolle” -efektistä, joka on omiaan kasvattamaan lainanhoitokustannuksia eksponentiaalisesti.

Tänä vuonna pelkästään velan korkoihin kuluu kolme ja puoli miljardia. Se on enemmän kuin vaikkapa koko maa- ja metsätalouden talouden budjetti.

Ilman hallituksen toimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia 12 miljardin sijaan, joka sekin on liikaa. Mikäli hallitus pystyy pitämään tahdin yllä, niin vuonna 2027 velkaantuminen jo taittuisi.

– Tämä on ehdottomasti tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tehtäviä. Muussa tapauksessa Suomen talous on vapaassa pudotuksessa.

Hallitus on saanut myös runsaasti kritiikkiä leikkauslistoistaan. Kristillisdemokraattejakin syytetään köyhien kyykyttämisestä.

Essayah muistuttaa, että toimeentulotuesta ja kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuista ei ole leikattu, vaan ne pystytään säilyttämään. On kuitenkin ollut välttämätöntä löytää leikkauskohteita, jotka ovat osuneet esimerkiksi asumistuen saajiin.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Ruoan arvonlisäveroa ei sen vuoksi nostettu yleisen arvonlisäveron rinnalla.

– Hallitus on pystynyt vakinaistamaan esimerkiksi ruoka-aputyön tuen. Se on kolme miljoonaa per vuosi ja merkittävä siksi, että sen avulla seurakunnat ja ruoka-aputyötä tekevät järjestöt pystyvät auttamaan myös heikommassa asemassa olevia.

Alkuperäinen artikkeli KD-lehdessä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana budjettineuvotteluja. Hallituksen budjettiriihi käynnistyy tulevina viikkoina.

– Talousarvio on tiukka. Se on tehty kukkaronnyörit kireällä. Varsinaisia menolisäyksiä budjetissa on niukasti, mutta myöskään uusia sopeutuksia ei ole tulossa. Tärkeintä on saada kevään aikana tehdyt sopeutustoimet voimaan, Essayah arvioi.

Kipeistä, mutta tarpeellisista talouden sopeutustoimenpiteistä huolimatta valtiovarainministeriön budjettiehdotus on edelleen 12 miljardia alijäämäinen.

Essayahin mukaan on kuitenkin hyvä huomata se, että ilman sopeutustoimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia.

– Oltaisiin siinä kehityskulussa, jossa ”korkoa korolle” – efekti alkaa vaikuttamaan yhä voimakkaammin ja olisi likipitäen mahdotonta oikaista talouden kehitystä.

Tiukalla talouskurilla Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä.

Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua. Vaikka luottoluokittaja Fitch piti viime viikolla Suomen A+-luottoluokituksessa, tulevaisuudessa näin ei välttämättä enää ole.

– En uskalla edes ajatella, että mitä tapahtuu, jos lainarahan alkaa vielä nousemaan sen vuoksi,  että meillä luottoluokitus heikentyy.

Tulevana vuonna Suomi maksaa 3 ja puoli miljardia euroja pelkästään korkoja.

Essayahin mukaan alkuvuonna talous on kasvanut, joskin hitaasti, mutta merkkejä paremmastakin näkyy.

Haasteen muodostaa myös kuluttajien usko tulevaisuuteen, joka on tällä hetkellä heikkoa.

Essayahin mukaan tarvittaisiin kasvupuhetta.

– Tällä hetkellä ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, ovat vähentäneet kuluttamistaan.

Se on näkynyt esimerkiksi vähittäiskaupassa. Kulutuskauppojen, kuten esimerkiksi vaikkapa Tokmannin käyrät ovat kääntyneet laskuun, mikä Essayahin mukaan kuvastaa sitä, että ihmiset säästävät tällä hetkellä kaikesta.

– Siinä mielessä nyt on tärkeätä saada kasvua aikaiseksi ja hallituksen hyvät kasvuhankkeet käyntiin. Liikennehankkeet on saatava nopeasti liikenteeseen, sillä ne parantavat alueiden elinvoimaa ja yhteyksiä eri puolilla Suomea.

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä

Liikkuva koulu -ohjelmaan puoli tuntia liikuntaa jokaiseen koulupäivään Ranskan mallin mukaisesti

Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah esittää puolen tunnin liikunnan lisäämistä esi- ja perusopetuksen koulupäiviin Ranskan mallin mukaisesti.

• Ranskassa malli otettiin käyttöön osana olympialaisiin valmistautumista ja on ollut suuri menestys. Ranskassa perusopetuksen opettajilla on velvollisuus erottaa puoli tuntia koulupäivästä liikuntaan haluamallaan tavalla ja ajankohtana tai jakamalla sen useampaan osaan. Pääasia on, että lapsilla on koulussa reipasta, kuntoa kohottavaa liikuntaa puolen tunnin ajan päivittäin, Essayah sanoi KD:n puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä 17.8.

 

Essayah korosti puheessaan liikkumisen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Liikuntaan käytetty aika tukee erinomaisesti muun opetuksen tavoitteita.

• Liikunnan vähyys on valtava kansallinen ja kansanterveydellinen ongelma. Liikunta parantaa hyvinvointia, kehittää motorisia taitoja, auttaa oppimaan sekä pitää yllä hyvää mielenterveyttä ja opiskelukuntoa. Ranskassa toteutetun tapaan malli voisi aluksi olla kouluille vapaaehtoinen, ja kokemusten karttumisen myötä kaikkia kouluja velvoittava.
• Lapsen suhde liikkumiseen muotoutuu kuuden ja yhdentoista ikävuoden välillä. Vain joka kolmas lapsi ja nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Jopa 40 prosentilla oppilaista heikko fyysinen toimintakyky vaikeuttaa arjessa jaksamista, Essayah muistutti.

 

Essayah’n esitys on osa kristillisdemokraattien päivitettyä koulutuspoliittista ohjelmaa.

• Esi- ja peruskoulun liikunnan lisääminen toteuttaa myös hallituksen tavoitetta kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä ja vahvistaa näin Suomi liikkeelle ja Liikkuva koulu -ohjelmia, Essayah totesi.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah’n muistuttaa, että talouden tasapainottamisessa on varottava väärin ajoitettuja ja liian suuria sopeutustoimia heikossa suhdannetilanteessa. Tärkeintä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten parantamiseksi tehtävien uudistusten tehokas toimeenpano.

Essayah totesi katsauksessaan KD:n puoluehallitukselle, että poliittiset lakot, joilla protestoidaan hallituksen työelämälainsäädännön uudistuksia vastaan, kohdistuvat haitallisesti kansalaisiin ja työnantajiin sekä yrittäjiin, jotka ovat täysin väärä protestoinnin kohde.

– Lisäksi satojen miljoonien kulut aiheuttavat tehdasseisokit ovat mittaluokaltaan täysin kohtuuttomia ja suhteettomia. Kyse on ennen kaikkea työelämäuudistuksista, jotka muissa Pohjoismaissa on jo toteutettu, ja vieläpä sosiaalidemokraattisten hallitusten vetovastuulla.

Kevätkaudella hallitus joutuu tekemään uusia päätöksiä velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi.

– On kuitenkin muistettava, että liian suuret sopeutustoimet ajoitettuna väärään aikaan voivat heikentää yksityisten toimijoiden uskoa Suomen talouden palautumiseen, vähentää kysyntää ja jopa lykätä talouden elpymistä, Essayah sanoi.

– Niinpä suorien julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi talouskasvuun vaikuttavilla päätöksillä on suuri merkitys. Hallitusohjelman mukaisessa julkisen talouden 6 miljardin euron vahvistamisessa 2 miljardia euroa odotetaan koituvan työllisyyttä lisäävistä rakennetoimista. Lisäksi hallitusohjelmassa on linjattu lukuisista toimenpidekokonaisuuksista, joilla tuottavuuskasvun ja työllisyyden edellytyksiä voidaan parantaa. Niiden tehokkaalla toimeenpanolla on mahdollista tukea tuntuvasti myös julkista taloutta.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999, [email protected]

Sari Essayah’n uudet nettisivut löydät osoiteesta sariessayah.fi 

 

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Luxemburgissa. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto teki kokouksessaan sopimuksen Itämeren kalastuskiintiöstä ensi vuodelle.

 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi alkuviikon kokokouksessaan Luxemburgissa vuoden 2024 Itämeren kalastuskiintiöistä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen vastuulliseen päätökseen.

– Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen.

Ertiyisen tyytyväinen Essayah kertoo olevansa siihen, että neuvosto päätti jatkaa silakan kohdennettua kalastusta tieteellisen neuvon mukaisesti.

– Päätöksen mukaan lohen kohdennetun kaupallisen kalastuksen jatkaminen Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella edellyttää Suomen ja Ruotsin lisäsuojelutoimien arviointia ICES:ssä ja myönteistä tieteellistä neuvoa. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle ja suomalaiselle ruokakulttuurille yleisesti, ministeri Essayah sanoo.

Pohjanlahdella silakkakannan kehitys on viime vuosina ollut laskeva. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana kuitenkin saatu rohkaisevia tietoja kannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta. Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella pienentää Pohjanlahden silakkakiintiötä 31 prosentilla, jonka lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä ensi kesänä 25.toukokuuta – 30. kesäkuuta 2024 välisenä aikana. Toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan silakoiden kutuvaellusaikaa ja luomaan edellytyksiä silakoiden suurelle vuosiluokalle.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia. Alueen silakkakanta on heikko, joten lisätoimenpiteenä silakan kutuvaelluksen rauhoittamiseksi kiellettiin silakan ja kilohailin troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella keväällä 2024. Lisäksi sovittiin, että troolikalastus kielletään Itämeren pääaltaalla, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä kevään aikana kuukaudeksi silakan kutuajan rauhoittamiseksi, samalla tavalla kuin Pohjanlahden alueella.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennettiin 15 prosentilla 53 967 loheen.  Sen lisäksi komissio pyytää ICES:lta tieteellistä neuvoa lohenkalastuksen (sekä kaupallisen että vapaa-ajan) lisäsäätelytoimenpiteistä vuonna 2024. Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa. Lisäsäätelyllä vahvistettaisiin aikaisin kutuvaellukselle saapuvien arvokkaiden luonnonlohien suojelua. Ruotsi ryhtyy lisäksi alueellisiin toimiin heikon Ljunganjoen lohikannan suojelemiseksi.

Essayah oli Luxemburgissa myös toimittajille järjestetyssä Teams-mediatapahtumassa tiistaina.

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta. Se on tieteellisen neuvon mukainen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden, ministeri Essayah toteaa.

Ahvenanmaan kalastusministeri Fredrik Karlström kiitti Suomen delegaatiota hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

– Yhteistyö oli antoisaa ja toimi moitteettomasti. Olemme menneet käsi kädessä läpi koko prosessin. Kiitän sekä kollegaani Essayah’a että koko suomalaisten tiimiä erittäin hyvästä yhteistyöstä, Karlström totesi.

Kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuonna 2024
Itämeren kalakanta
EU TAC 2023 ja muutos sekä Suomen kiintiö

Pohjanlahden silakka
55 000 tonnia (-31 %)           45 092 tonnia
Pääaltaan silakka
40 368 tonnia (-43 %)             8 853 tonnia
Läntinen silakka
788 tonnia (0 %)
Riianlahden silakka
37 953 tonnia (-17 %)
Kilohaili 
201 703 tonnia (-10 %)         10 379 tonnia
Pääaltaan/Pohjanlahden lohi
53 967 lohta (-22 %)            13 945 lohta
Suomenlahden lohi
10 144 lohta (7 %)                  9 104 lohta
Itäinen turska 
595 tonnia (0 %)                          10 tonnia
Läntinen turska
340 tonnia (-30 %)                        3 tonnia
Punakampela  
11 313 tonnia (0 %)

 

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä

Presidenttiehdokas Sari Essayah haluaa tehdä töitä sen eteen, että luottamuksen henki vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa. Silloin pitää kertoa, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri,  entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari Sari Essayah vieraili presidenttiehdokkaista vuorollaan Radio Dein arvotentissä keskiviikkona 18.10.

Kristillisdemokraatit päättivät asettaa vaaleihin oman presidenttiehdokkaan toisin kuin RKP, joka ilmoitti, ettei halua oman ehdokkaan nimeämisellä edesauttaa liberaalin kentän jakautumista. ”Tekivätkö Kristillisdemokraatit taktisen virheen nimeämällä oman ehdokkaan”, Radio Dein Kai Kortelainen kysyy? Nythän konservatiivisten äänestäjien äänet voivat jakautua useamman ehdokkaan kesken.

Sari Essayah pohtii ehdokasjoukkoa katsoessaan, ettei siinä kovin montaa konservatiivia ole.

– Itse ajattelen, että nimenomaan Kristillisdemokraateille on tärkeää, että me pystymme näissä vaaleissa nostamaan esille kristillisdemokraattisia arvoja, jotka pohjautuvat kristilliseen ihmiskuvaan. Siten mahdollisimman moni suomalainen, joka jakaa nämä arvot, mille suomalainen yhteiskunta on rakennettu, voisi löytää sen oman ehdokkaansa, Essayah perustelee.

Ehdokkaita on jo paljon. Miksi Sari Essayah olisi heistä paras presidentiksi?

– Itselläni on kokemusta politiikassa toimimisesta jo vuosikymmeniä ja monenlaisilla erilaisilla positioilla olen ollut. Tällä hetkellä palvelen maan hallituksessa ministerinä. Euroopan parlamentissa viisi vuotta meppinä antoivat kyllä valtavan paljon myös paitsi kontakteja eurooppalaisiin poliitikkoihin, niin myös sitten kansainvälistä osaamista. Tällä hetkellä ministerinä joka kuukausi tuolla neuvostossa kuljen. Siinä mielessä voi sanoa, että minulla on politiikasta monipuolinen tausta, osaaminen ja kokemus.

Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana.

Essayah korostaa tuntevansa poliittiset prosessit. Hän oli eduskunnassa puolueen puheenjohtajana esimerkiksi silloin, kun Suomi vietiin läpi koronakriisin ja saatettiin Nato-jäsenyyteen.

– Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana. Tietysti sitten totta kai ovat taustakoulutus ja tämän tyyppiset asiat. Mutta ennen kaikkea sanoisin, että myös se, että mahdollisimman monelle suomalaiselle pystyisin tarjoamaan sen arvopohjaisen henkilön, joka ajaa niitä asioita, joita ihmiset pitävät tärkeänä.

Arvojohtajaksi ei julistauduta

Presidentin työn yhteydessä puhutaan paljon arvojohtajuudesta. Onko presidentti kansakunnan arvojohtaja, kysyttiin Radio Dein arvotentissä.

– Arvojohtajaksi ei tulla sillä, että julistaudutaan arvojohtajaksi. Kyllä se on ennen kaikkea sitä, että osallistutaan keskusteluun, jota yhteiskunnassa käydään, ja sitä kautta resonoidaan arvoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ajattelen näin, että meillä kristillisdemokraateilla lähtökohtaisesti unelmana on hyvinvoiva lähimmäisyhteiskunta Suomi, ja sitä visiota haluan olla viestimässä.

Kenen tähänastisista tasavallan presidenteistä Essayah katsoo olleen historian paras ja miksi?

– Aina jokainen presidentti toimii omassa ajassaan ja omassa kontekstissaan, ja on hyvin helppo jälkikäteen sanoa, että tuossa tilanteessa olisi pitänyt toimia niin tai näin tai että näin ei olisi pitänyt menetellä. Siksi kannattaa olla aika armollinenkin, kun lähdetään arvioimaan. Mutta jos nyt katsotaan lähihistoriaa, niin kyllä Sauli Niinistö, istuva tasavallan presidentti, on suoriutunut erittäin hyvin tässä turbulenssissa ajassa, jossa on tapahtunut hyvin nopeita käänteitä geopolitiikassa, Essayah vastaa.

– Arvostan myös hänen tapaansa, millä hän on pitänyt yhteyttä muun muassa eduskuntaan, sen valiokuntiin ja tietyllä tavalla hakenut sen tasapainon, missä tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Vuonna 2014 olisi pitänyt toimia enemmän

Essayah sanoo, että on vaikea arvioida, mitä olisi tehnyt toisin kuin Niinistö.

– Tietenkin voidaan miettiä sitä, olisiko esimerkiksi Putinin mielenliikkeisiin pystynyt kukaan paljon aikaisemmin reagoimaan tai siihen, että loppujen lopuksi ehkä kaikkikin suomalaisessa yhteiskunnassa olimme liian sinisilmäisiä.

– Kun Putin piti puheensa, jossa hän todellakin lähti määrittelemään naapurimaidensa liikkumavaraa ulkopolitiikassa, niin kyllä se oli varmasti sitten kaikille käännekohta. Kuten presidentti totesi, että naamarit on tipahtaneet.

Essayah pohtii, että jo vuoden 2014 Krimin hyökkäyksen aikaan olisi pitänyt kaikkien olla tiukempia ja ymmärtää, että kyse ei ole yksittäisestä asiasta vaan, että kyseessä oli selkeä Venäjän politiikan strategia.

– Sillä se pyrkii oman lähipiirinsä ja naapurimaat sitomaan oman politiikkansa alle. Tämä olisi ehkä ollut sellainen, mihin olisi pitänyt siinä vaiheessa pystyä puuttumaan.

Arvoina oikeudentunto, rehellisyys ja luottamus

Mitkä ovat kolme keskeisintä ja luovuttamatonta arvoa, jotka ohjaavat Sari Essayahin päätöksentekoa politiikassa?

– No kyllä ne ovat oikeudentunto, rehellisyys ja myöskin sitten luottamus, hän sanoo.

Politiikka on neuvottelemisen ja kompromissinteon taidetta. Kai Kortelainen pyysi arvotentissä ehdokasta kertomaan tilanteista, joissa hän on joutunut tekemään kompromissin omien arvojensa suhteen jonkin poliittisen päätöksen vuoksi.

– En nyt kyllä voi sanoa, että olisi omien luovuttamattomien arvojen kohdalla tarvinnut tinkiä niistä, että olisin joutunut tekemään jonkun sellaisen kompromissin, minkä kanssa en omien arvojeni kanssa voisi elää. En kyllä pysty nimeämään.

– Monestihan kompromissit ovat kuitenkin sellaisia, että niissä etsitään se pienin yhteinen poliittinen nimittäjä, jonka kautta voidaan sitten rakentaa joku tietty suunta poliittiselle linjaukselle. Ehkä kuitenkin aika harvoin tulisi sellaisia tilanteita esiin, että pitäisi todellakin tinkiä luovuttamattomista arvoista.

Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana

Sari Essayah toteaa, että yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut ja eniten julkisuudessa ovat erilaiset äärilaidat. Vallalla on desibeli-demokratia. Kuka huutaa koviten, saa eniten palstatilaa, ja erilaiset algoritmit jopa ruokkivat sitä.

– Näen, että suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut ennen kaikkea luottamuksen ilmapiiri ja luottamus toinen toisiimme. Siksi olen myös huolissani tästä keskusteluilmapiirin muuttumisesta.

Millaisiin konkreettisiin toimiin ehdokas Essayah itse olisi valmis, jotta luottamuksen henki pysyisi yllä tai vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa?

– Että me ensinnäkin politiikan kautta kerromme, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton. Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana, satsaamme lasten ja nuorten tulevaisuuteen, pidämme huolta ikäihmisistä, pystymme tasoittamaan monien vammaisten elämäntilannetta. Kaikki tämän tyyppiset asiat, joissa huomioidaan erilaiset ihmisryhmät, ikäryhmät, alueellisuus ja myös vähemmistöt. Kaikella sillä voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa jokainen kokee kuuluvansa siihen, Essayah luettelee.

Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta.

Kun tämä onnistuu, silloin jokainen myös kokee, että haluaa rakentaa yhteiskuntaa. Essayah ottaa esimerkiksi nuorisojengit ja niihin liittyvät ongelmat.

– Kyllähän silloin täytyy olla sillä nuorella sellainen kokemus, että yhteiskunta ei ole minua varten tai että haluan nousta sitä vastaan tai että tämä ei tarjoa minulle mitään. Sen tähden osallisuuden kokemuksella on valtavan suuri merkitys.

Rakentavasti eri mieltä

Sari Essayah on kiittänyt Kristillisdemokraattien puoluekokouksen jälkeen väen samanmielisyyttä. Mutta hän sanoo, että hänen puolueessaan sallitaan myös moniäänistä keskustelua. Siitä olivat äskettäin esimerkkinä puoluekokous, jossa oli nelisenkymmentä erilaista aloitetta, joista ”reippaasti äänestää rätkäytettiin”. Siitä huolimatta ilmapiiri oli hänen mukaansa koko ajan toisia kunnioittava, sietävä ja ymmärtävä. Asioista voitiin ajatella eri vinkkelistä.

– Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta. Pikemminkin se, että jokainen voi kokea, että tässä porukassa saa ajatella ihan omilla aivoillaan ja saa tuoda esille näkemyksiään ja sitten, niin kuin demokratiassa yleensä, äänestetään ja katsotaan, mikä on enemmistön kanta ja sen mukaan sitten eletään.

Miten Essayah olisi itse poliitikkona ja presidenttiehdokkaana esikuva tällaisen erilaisuuden ja erimielisyyden kunnioittamisessa?

– Juurikin siten, että yhteiskunnallisessa keskustelussa annetaan ääntä erilaisille tahoille ja lähdetään siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on mahdollista olla asioista rakentavasti eri mieltä. Ja luodaan sellainen ilmapiiri, jossa todellakin ihmiset kokevat, että me olemme osa tätä yhteiskuntaa, me halutaan olla omalla panoksella tätä rakentamassa, ja täällä saa ajatella asioista eri tavoin ja olla eri mieltä, hän sanoo.

Essayah on huomannut koronan aikana ja Suomen Nato-prosessin vaiheissa, että pienen kansakunnan vahvuus on tarvittavan yksimielisyyden löytyminen, kun kyseessä ovat isot fundamentaaliset asiat ja esimerkiksi kansallinen turvallisuus.

– Oli hämmentävää ja hienoa olla mukana sellaisessa prosessissa, jossa lähtökohtaisesti hyvinkin erilaiset eduskuntapuolueet yksissä tuumin katsovat, mikä on kansakunnan kannalta tällä hetkellä turvallisuuspoliittisesti tärkeintä ja millä tavalla tämä asia ja prosessi voidaan viedä maaliin.

– Sitten kun eduskunnassa äänestettiin, niin minusta siinä Nato-äänestyksessä oli erittäin tärkeää, että siellä oli myös ne kahdeksan ei-ääntä. Se kertoo siitä, että me olemme oikea demokratia, että me olemme demokratia, jossa ihmiset ajattelevat näistäkin asioista eri tavoilla. Mutta kukaan ei tullut sanomaan, että prosessi olisi jotenkin väärin viety.

Alkuperäinen kirjoitus on luettavissa Seurakuntalainen.fi