Olen neljännen kauden kansanedustaja, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja sekä Petteri Orpon hallituksen maa- ja metsätalousministeri. KD puoluekokous on asettanut minut puolueen presidenttivaaliehdokkaaksi. Olen toiminut ennen ministeritehtävääni KD:n edustajana suuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa. Olen toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä 2009-2014, puoluesihteerinä 2007-2009 ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana kaudella 2003–2007. Takana on yli 20 vuotta kuntapolitiikassa eri tehtävissä, maakuntavaltuustossa ja myös Kuntaliiton valtuustossa.

Euroopan parlamentissa työskentelin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa varsinaisena jäsenenä ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan varajäsenenä sekä Israel-delegaatiossa ja Välimeren Unionin valtuuskunnassa.

Työllisyysvaliokunnassa olin keskeisessä roolissa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon tarkistamisessa, jossa olin mietinnön laatineen kollegan työryhmässä varmistamassa kansallisten valvontakeinojen parantamista, mm. suomalaisen veronumerojärjestelmän säilymistä ja viranomaisten välistä parempaa tietojenvaihtoa. Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa olin valmistelemassa eurooppalaisen maksualueen loppuunsaattamista, jonka perusteella tilisiirrot maasta toiseen ovat kuluttajille saman hintaisia kuin maan sisällä eikä pankeilla ole oikeutta periä lisämaksuja.

Meppi-kaudellani työssäni korostui myös EU-Israel yhteistyön edistäminen sekä ihmisoikeus- ja ihmisarvotyö. Olin EPP-ryhmän ihmisoikeuslausuntoja valmistelleessa työryhmässä ottamassa kantaa mm. maailmalla vainottujen kristittyjen puolesta ja mukana eutanasian vastaisen eurooppalaisen verkoston perustamisessa.

Eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, vaan jokaisen maan on huolehdittava rakenteellisista uudistuksistaan ja vastuullisesta talouspolitiikastaan ja haettava lisäarvoa EU-yhteistyöstä. Haluan myös parantaa yhteistyötä veronkierron, veroparatiisien ja rikollisuuden torjunnassa.

Maahanmuuttopolitiikka tulee olla pääosin kansallisissa käsissä, mutta yhteistyötä on kehitettävä rajavalvonnan tehostamisessa ja laittomasti alueella oleskelevien palauttamisessa. Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden vastaanotto tulisi pääosin tapahtua EU:n ulkorajoilla, jolloin mm. hengenvaarallisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin matkoihin ei olisi tarvetta ja raaka bisnes saataisiin lopetettua. Dublin-sopimuksesta ensimmäisen maan vastuusta turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tulee pitää kiinni.

Olen koulutukseltani ekonomi ja olen työskennellyt mm. laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana. Perheeseeni kuuluu aviomieheni, diakoniatyöntekijä Roope Knapp ja kaksi aikuista tytärtä. Olen mukana urheilun järjestötyössä ja seurakunnan työmuodoissa.

Henkilöhistoriaa

Essayah´n kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen virisi kouluaikoina oppilaskunnassa ja kouluneuvostossa. Hän toimi Lapinlahden nuoriso- ja raittiuslautakunnan jäsenenä 1988-1990. Urheilu-uran päätyttyä Essayah liittyi kristillisdemokraatteihin vuonna 1996. Kuntavaaleissa Lapinlahdella hän tuli valituksi kunnanvaltuustoon ja tarkastus- ja sivistyslautakuntaan kevääseen 2000 saakka, jolloin perhe muutti Varsinais-Suomeen.

Essayah valittiin kristillisdemokraattina Varsinais-Suomesta eduskuntaan vuonna 2003 ja toimi kolme vuotta Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Vuosina 2007-2009 Essayah toimi Kristillisdemokraattien puoluesihteerinä, kunnes tuli 2009 eurovaaleissa valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi. Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vaaliliitto toi kaksi edustajanpaikkaa ja Sari Essayah tuli valituksi 53 688 henkilökohtaisella äänellä.

Euroopan parlamentissa Essayah työskenteli työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä talous- ja raha-asiainvaliokunnassa (vj.). Ulkopolitiikan saralta kansainväliset ihmisoikeuskysymykset sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kysymykset olivat erityisesti lähellä hänen sydäntään. Sari työskenteli mm. Euroopan parlamentin Israel-delegaation jäsenenä.

Eurovaaleissa toukokuussa 2014 Sari Essayah sai naisehdokkaista eniten ääniä eli 61 264 ääntä, mutta puolueen ehdokaslistan kokonaisäänimäärä ei kuitenkaan riittänyt. Kevään 2015 vaaleissa Sari valittiin uudelleen eduskuntaan ja hänet valittiin myös Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi. 2019 eduskuntavaaleissa hänet valittiin uudelleen kansanedustajaksi. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Essayah oli Savo-Karjalan äänikuningatar vajaalla 16 000 äänellä. Hänet nimitettiin Petteri Orpon hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi 20.6.2023.

Essayah´n äidinkieli on suomi ja hän käyttää sujuvasti englantia sekä selviytyy ruotsiksi. Essayah on opiskellut myös saksaa ja ranskaa.

• Henkilöhaastattelu ”Lyyti mummon likka” Kodin Kuvalehdessä 12/2012