Ajankohtaista

RSS

Työtä tuottajan aseman parantamiseksi

Elintarvikeketjun epätasapaino ja alkutuottajan heikko neuvotteluasema on ollut maatalousuutisoinnin kestoaiheita. Tilanne ei voivottelemalla parane, vaan siihen tarvitaan monipuolinen paketti niin sääntelyä, tutkimusta kuin uusia toimintatapoja.

Hallitusohjelman mukaisesti eduskunnassa on jo käsittelyssä elintarvikemarkkina- ja kilpailulain muutokset, joilla parannetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja tiukennetaan toimittamisen peruuttamisen ehtoja ja tiettyjen maksujen kieltoa.  Lisäksi esityksellä tehostetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja elintarvikemarkkinavaltuutetun yhteistyötä.

Lakiuudistuksen kakkososassa puolestaan mennään syvemmälle muutoksissa ensi vuoden aikana valmistuvien selvitysten pohjalta. Yksi niistä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston analyysi hinnan jakautumista elintarvikeketjussa ja tutkimus ns. privat label-tuotteiden markkinavaikutuksista.

Hankintalain osalta työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutoksia, joilla elintarviketurvallisuus ja huoltovarmuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon julkisissa elintarvikehankinnoissa mm. koulu- ja sotekeittiöihin. Paikallisten kunta- ja aluepäättäjien kontolla on sitten varmistaa, että hankintastrategioissa näitä asioita painotetaan ja kriteereissä huomioidaan paikallisuus vaikkapa elinkaarikustannuksia painottamalla.

Tutkimuspuolella on menossa monta hanketta, joilla lisätään tietoa ruokaketjun toimivuudesta ja arvonmuodostuksesta. Luonnonvarakeskuksen selvitys tukkukaupan roolista, taloudellisesta merkityksestä elintarvikeketjussa ja mm. tavarantoimittajien sopimusrakenteista ja valikoimiin pääsyyn vaikuttavista tekijöistä valmistuu ensi tammikuussa. Myös kustannusindeksien kehittäminen pitkiin sopimuksiin ja markkinamarginaalien kehittämissuunnitelma ovat työn alla.

Tuottajien omissa käsissä olisi keino, joka on monessa maassa parantanut viljelijän asemaa. Syystä tai toisesta tuottajaorganisaatiot eivät meillä meinaa saada tuulta siipiensä alle, vaikka joukkovoima neuvottelupöydässä varmasti parantaisi vipuvartta paremman hinnan saamiseksi teollisuuden tai kaupan kanssa väännettäessä. Tuottajaorganisaation puitteissa on kilpailulain estämättä mahdollista tehdä monenlaista yhteistyötä mm. keskittämällä tarjontaa, neuvottelemalla jäsenten puolesta hinnoista ja muista toimitusehdoista ja siten vahvistaa jäsentensä asemaa markkinoilla.

EU:stakin on pientä apua tulossa. Viime kevään laajat viljelijämielenosoitukset vaikuttivat siihen, että komissiossakin herättiin tuottajan aseman kohentamiseen. Niinpä se valmistelee ehdotuksia maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyasetuksen ja hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä annetun direktiivin muutoksista.

Tuleva maatalouskomissaari Hansen on maatilan kasvatti, joten häneltä on myös lupa odottaa maalaisjärkisiä ja tuottajaa tukevia poliittisia avauksia ja tulevassa CAP:ssa niitä on viimeistään linjattava.

Ministeri Essayah´n terveiset Murron työryhmään: Rahoituksen pullonkaulat ja erityistalousalue selvitettävä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah nosti puoluehallituskatsauksessaan esille pk-yritysten kasvunäkymiä tällä hetkellä haastavan rahoituksen saatavuuden.

Rahoitusmarkkinat eivät tällä hetkellä toimi yritysten kasvun kannalta moitteettomasti. Erityisesti tämä näkyy mikro- ja pk-yrityssektorilla ja maatalouden investointien ehtojen kiristymisenä. Vakuusehtojen kiristyminen jarruttaa yritysten kasvua ja työllistämistä ja uusien yritysten syntyä. Finnveran ensi vuodelle ajoittuva pilotti mikroyritysten lainoittamiseksi on oikeasuuntainen avaus. Murron kasvutyöryhmän on syytä kuitenkin selvittää rahoitusmarkkinoiden pullonkaulat laajemmin.

Kristillisdemokraatit esittävät myös, että maa- ja metsätaloutta koskevat rajoitukset Finnveran rahoituksessa poistetaan lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä, jolloin Finnvera-takaus olisi mahdollista saada myös maa- ja metsätalousyritysten rahoitustarpeisiin.

Olen viikolla hallituksen talouskasvua käsitelleessä iltakoulussa nostanut esille rahoituksen lisäksi myös erityistalousalueen selvittämisen erityisesti itäisen Suomen tarpeisiin. Itäisen Suomen maakunnat ovat esittäneet mm. 100 miljoonan euron pilottihanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä. Nämä toimet vauhdittaisivat itäisessä Suomessa vireillä olevia, yhteensä 19 miljardin euron arvoisia investointihankkeita, jotka sisältävät energia-, aurinko-, tuulivoima-, vety-, akkuklusteri-, datakeskus- sekä biotalousinvestointeja, summasi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Tulevaisuus on nuorissa

Suomi on tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan ruokaturvalla mitattuna maailman ykkönen. Jotta suomalainen laadukas ruuantuotanto voidaan jatkossakin turvata, tarvitsemme nuoria ja uusia yrittäjiä alalle. Maatalousyrittäjien keski-ikä on 54 vuotta, ja nuoria eli alle 40-vuotiaita on vain 15 prosenttia.

Maatalouden tulevaisuudennäkymiä ja houkuttelevuutta työurana ovat varmasti heikentäneet alan yleinen kannattavuuskehitys sekä viime vuosien vaikea kustannuskriisi.

Kehitys on samansuuntaista laajemminkin Euroopassa. Alle 40-vuotiaita viljelijöitä on EU-maissa 12 prosenttia eli Suomen tilanne on kuitenkin keskivertoa hiukan parempi. Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksissa pohdimme säännöllisesti maatalouspolitiikan tulevaisuutta ja nuorten tuottajien saamista alalle.

Myös meillä ministeriössä teetettiin kysely maatalous- ja ruoka-alan opiskelijoille. Saimme sen tulokset hiljattain ja sen mukaan nuorten näkemykset Suomessa heijastavat sekä toiveikkuutta että huolta alan tulevaisuudesta. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet opiskelijoista näkee alan tulevaisuuden positiivisena, mutta yli neljännes suhtautuu siihen negatiivisesti. Tämä jakautuminen korostaa tarvetta tukea nuoria ja kehittää alaa vastaamaan heidän odotuksiaan.

Nuoria motivoi kyselyn mukaan alalla erityisesti kiinnostus luontoon ja ympäristöön, kotimaisen ruuantuotannon merkityksellisyys ja huoltovarmuus sekä halu työskennellä eläinten parissa. Lisäksi perheyrityksen jatkaminen ja kestävien ratkaisujen kehittäminen ovat merkittäviä motivaatiotekijöitä. Tämä osoittaa, että nuoret ovat sitoutuneita alan perusarvoihin ja haluavat edistää kestävää kehitystä.

Me hallituksessa ja maataloushallinnossa teemme kaikkemme, jotta maatalouden tilanne saadaan kokonaisuutena käännettyä nousuun, mutta tarvitaan lisäksi erityisesti nuoriin kohdistettuja toimenpiteitä.

Komissio juuri hyväksyi Suomen CAP-suunnitelman muutoksissa hallitusohjelman mukaisen nuoren viljelijän aloitustuen yrittäjätulorajan keventämisen ja nuoren viljelijän tulotuen ammattitaitovaatimuksen muutoksen, joka helpottaa erityisesti harjoitettaessa maataloutta useamman henkilön ryhmänä. Lisäksi jo aiemmin on nostettu tasausvarausta, joka auttaa etenkin aloittelevia yrittäjiä. Viime vuonna kriisituki suunnattiin kokonaisuudessaan nuorten viljelijöiden tulotukeen.

Moni nuori puntaroi myös ammatissa jaksamistaan. Maatalousyrittäjä on kiinni yrityksessään koko ajan, joten hengähdystaukoja tarvitaan. Hallitusohjelmaamme kirjattu lupaus Välitä viljelijästä -projektin vakinaistamisesta on edennyt, ja siitä tulee pysyvä toimintamalli. Hallitus on sitoutunut pitämään myös lomituspalvelut vähintään nykyisellään.

Kannattavan liiketoiminnan lisäksi nuoret kaipaavat positiivista viestintää maataloudesta.  Parhaimmillaan maatalous on yrittäjän vapautta toteuttaa omaa intohimoaan. Ongelmia ei pidä lakaista maton alle, mutta kaiken arjen kiireen keskellä saa myös pysähtyä nauttimaan maatalouden parhaista puolista, ja tuoda sitäkin esille.

Vanhusten lääkärikäynneille kaivattu tuki – Seuraava askel on omalääkärimallin kokeilu

Hallitus on uudistamassa Kela-korvauksia suuntaamalla niitä erityisesti terveydenhuoltopalveluita paljon käyttäviin ikäihmisiin ja niihin erikoislääkäripalveluihin, joita pääsääntöisesti haetaan jo nyt yksityiseltä puolelta kuten silmätautien, gynekologien, hammashoidon ja fysioterapian osalta.

Erityisesti kiitosta on saanut vuoden päästä syyskuussa käynnistyvä yli 65-vuotiaille suunnattava pilotti, jossa yksityiselle yleislääkärille pääsee terveyskeskusmaksun hinnalla. Kela maksaa kokeilussa mukana oleville lääkäriasemille hintakaton ja terveyskeskusmaksun 28 euron välisen erotuksen.

Kohdennus yli 65-vuotiaisiin on monella tapaa perusteltu: palvelut kohdentuvat ikäryhmään, jolla on usein monia perussairauksia ja vaikeuksia päästä julkisella puolella hoitoon. Yli 65-vuotiaat eivät myöskään pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä, eivätkä he saa terveyskuluvakuutusta.

Uudistuksen olennainen osa on, että yli 65-vuotiaiden lääkärikäynneille määritellään hintakatto eikä niistä voi periä toimistomaksuja. Näin varmistetaan, että asiakas hyötyy korotetusta korvauksesta eikä se valu hintojen ja toimistomaksujen nostoon. Poliittinen tahto on, että hintakattoa sovellettaisiin jatkossa myös muihin Kela-korvauksiin.

Pilotti toteutetaan kautta Suomen kaikkien niiden palveluntuottajien kesken, jotka tekevät Kelan kanssa sopimuksen. Jatkovalmistelussa on syytä selvittää, voitaisiinko mallia laajentaa myös erikoislääkärikäyntien ja laboratoriotutkimusten korvaamiseen.

Opposition vakiarvostelu mallin hyötyjen valumisesta hyvätuloisille ja ennestään yksityislääkäripalveluja käyttäville ei saa tukea Kela tilastoista. Nimenomaan yli 65-vuotiaiden kohdalla jo alkuvuodesta toteutettu Kela-korvauksen korotus nopeutti ja lisäsi hoitoon hakeutumista kaikissa tuloluokissa. Muiden ikäryhmien kohdalla vaikutus ei ollut yhtä tehokas, joten oli järkevää arvioida ja kohdentaa uusi malli siitä eniten hyötyville.

Seuraava askel terveyspalveluiden parantamisessa on omalääkärimallin kokeilu. Tutkimukset osoittavat, että juuri hoidon jatkuvuudella on merkitystä sen vaikuttavuuteen ja samalla palveluiden tuottavuuden, tehokkuuden ja kustannussäästöjen parantumiseen.

Vesihuoltolain uudistuksella estetään vesihuoltolaitosten yksityistäminen

Hallitus varmistaa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Julkisen omistuksen vaatimukset ovat tiukentumassa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee hallituksen esityksen vesihuoltolain uudistamiseksi ottaen annetut lausunnot huomioon. Hallituksen esitys tuodaan eduskuntaan ensi keväänä.

Vesihuoltolain uudistuksesta on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua. Osana vesihuoltolain uudistamista maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee parhaillaan lainsäädäntöratkaisua eduskunnan päätöksen mukaisesti Vesi on meidän -kansalaisaloitteen toimeenpanemiseksi.

Hallitus on varmistamassa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Samalla esitetty ratkaisu turvaa kunnille perustuslain mukaiseen itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah huomauttaa, että voimassa oleva vesihuoltolaki ei aseta mitään rajoituksia yksityiselle omistukselle ja määräysvallalle.

”Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa julkisen omistajuuden ja määräysvallan vaatimukset ovat huomattava tiukennus nykytilanteeseen, jossa yksityisen omistuksen rajoituksia ei ole lainkaan. Olemme esittämässä lakiin uutta sääntelyä, jolla estetään vesihuollon yksityistäminen ja pidetään vesihuolto julkisessa määräysvallassa”, ministeri Sari Essayah sanoo.

Määräysvallalla tarkoitetaan kirjanpitolain 5 §:n mukaista määräysvaltaa. Osakeyhtiömuotoisessa vesihuoltolaitoksessa tämä tarkoittaa tyypillisesti yli 50 % osakkeiden omistusta. Esitettyä sääntelyä vahvempi kuntien omaisuuteen ja itsehallintoon puuttuminen olisi perustuslain näkökulmasta vaikeaa. Tämän on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntakin mietinnössään todennut kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Seuraavaksi ministeriö käy lausuntopalautteen huolellisesti läpi ja tekee tarvittavat muutokset hallituksen esitykseen. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä. Lausunnoilla ollutta lainsäädäntöehdotusta lisäarvioidaan myös perustuslain näkökulmasta, ja tästä tilataan lisäselvitys.

Yksityinen vähemmistöomistus vesihuollossa ei voi johtaa yksityisten omistajien vesihuoltomaksujen riistoon. Vesihuoltolaki edellyttää, että asiakkailta kerättävillä maksuilla tulee kattaa vesihuoltopalvelujen kustannukset mukaan lukien ylläpito ja korjaus. Lisäksi maksujen on oltava kohtuulliset ja tasapuoliset. Vasta näiden ehtojen täyttyessä maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Ulkomaisten sijoittajien vesihuollon yrityskauppoja voidaan myös rajoittaa. Tästä säädetään laissa ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta, jonka mukaan yritysostolle voidaan asettaa välttämättömiä ehtoja tai se voidaan evätä erittäin tärkeän kansallisen edun turvaamiseksi.

Lakiluonnos sisältää myös muita tärkeitä uudistuksia, joilla edistetään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta, vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja niiden määräytymisen perusteiden läpinäkyvyyttä. Uudistus on tarpeen vesihuoltopalvelujen turvaamiseksi.

 

Alkuperäinen maa- ja metsätalousministeriön tiedote.

Jos suojelu ei ole vapaaehtoista, siitä pitää maksaa käypä korvaus maanomistajalle

Metsäluonnon monimuotoisuuden vaaliminen on ollut meille suomalaisille aina tärkeää. Siksi meillä metsien käyttöä ohjeistetaan niin lainsäädännöllä, viranomaisohjeilla kuin kouluttamalla operatiivista työtä tekeviä suunnittelijoita ja urakoitsijoita.

Ohjeiden noudattamista valvotaan ympäristöseurannoissa ja sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa.

Työkalut raakun tai muun uhanalaisen lajin suojelemiseen ovat olemassa luonnonsuojelulaissa, mutta kuten Hukkajoen tapaus osoittaa, piittaamattomuutta ja huolimattomuutta ei aina pystytä estämään.

On hyvä, että tapaus käynnisti keskustelun siitä, miten paremmalla tiedonsaannilla ennaltaehkäisyä ja valvontaa voidaan parantaa.

Suojavyöhykkeistä ja niiden riittävyydestä käyty julkinen keskustelu sen sijaan lähti laukalle. Yksittäisissä tapauksissa tietyn lajin suojelu voi vaatia suosituksia leveämpien suojavyöhykkeiden jättämistä kyseisen lajin esiintymän ympärille.

Silloin kyseessä ei ole kuitenkaan enää vapaaehtoinen toimi, vaan suojelusta tulee tällöin maksaa käypä korvaus maanomistajalle ja asia käsitellä asianmukaisella tavalla, kuten mikä tahansa muukin suojeluasia.

Suojakaistoja ehdittiin jo vaatia jopa metsälakiin, mikä olisi tarkoittanut suojelua ilman korvausta.

Suomussalmen raakkutapahtuma on epäilemättä saanut puuta ostavat yritykset erityisen varovaisiksi luontoasioiden huomioimisessa.

Usein varovaisuus on perusteltua. Se ei kuitenkaan saisi ohjata toimintaa ilman selvyyttä siitä, onko oikeasti varottavaa.

Siksi pörssikursseistaan huolestuneiden metsäyhtiöiden nopeaa ulostuloa rajata puukaupoissa 50 metriä puronvartta hakkuiden ulkopuolelle voi pitää hätiköitynä.

Ministeriöt ovat järjestämässä metsänomistajien ja hallinnon edustajien välillä keskusteluja, joiden tavoitteena on etsiä käytännön keinoja metsien monimuotoisuuskysymysten asianmukaiseksi huomioimiseksi.

Samalla pidetään huolta, että varovaisuus ei johda ylilyönteihin ja kohtuuttomuuksiin. Raakku-case on nostanut esille monien kokemaa epätietoisuutta suhteessa lakien, suositusten ja korvausten rajanvetoihin.

Suomen Metsäkeskus ylläpitää ja päivittää metsävaratietoa ja toimii metsälain 10 §:n mukaisten luontokohteiden suojelusta vastaavana viranomaisena.

Jokaisella on oikeus pyytää metsäkeskukselta lisätietoa metsäkiinteistöään koskevista merkinnöistä, eli esimerkiksi suojeluun ja monimuotoisuuteen liittyviä tietoja.

Metsäkeskuksen järjestelmästä löytyy tieto kohteista ja niiden käsittelystä sekä niiden suojelusta maksettavasta korvauksesta eli ympäristötuesta.

Lähtökohtana on, että mikäli suojelu ei ole vapaaehtoista, suojelusta maksetaan asianmukainen korvaus.

Metsiä tulee voida hyödyntää vastuullisesti myös tulevaisuudessa koko Suomen parhaaksi. Metsänomistajia unohtamatta ja oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus mielessä pitäen.

 

Alkuperäinen kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueiden korjausliike on aloitettava jo tällä hallituskaudella

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja rahoituslain ongelmat ovat tulleet ilmi hallituskaudella ja ovat odotettua huomattavasti vakavampia. Hallituksen on syytä aloittaa hyvinvointialueiden korjausliike jo tällä hallituskaudella, totesi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah katsauksessaan KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio.
– Lainsäädäntövaiheessa jo varoitimme, että sote-uudistus näyttää keskittyvän liikaa hallinnon rakentamiseen ja aivan liian vähän sote-palvelujen uudistamiseen ja niiden vaikuttavuuden vahvistamiseen.

– Jo lyhyessä ajassa on osoittautunut, että toteutettu uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin. Rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä.

Essayah muistutti, että hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa valtion talouden tasapainoa.
– Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa hädän hetkellä voida luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.
– Hyvinvointialueet ovat pyrkineet vastaamaan säästövaatimuksiin. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.   Lopputulemana entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

– Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

– Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Hallitus on myös tiukentanut alueiden ohjausta ja keventänyt velvoitteita.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Nyt tämä linjaus on syytä ottaa pöydälle uudelleen. Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta.
– Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella, Essayah painotti.

Essayah’n puhe kokonaisuudessaan

Hyvinvointialueille luvattiin työrauha, mutta menoautomaattirakenne vaatii korjausliikettä

Ensi vuoden budjetin rakentamisen yhteydessä sote on noussut keskiöön. Eikä ihme, sillä hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa koko valtion talouden tasapainoa.

Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa voida hädän hetkellä luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.

Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Tätä kulukasvua pyritään nyt taittamaan, muun muassa kehysriihessä tehdyillä päätöksillä.

Se tarkoittaa, että osana säästöjä on kevennettävä hyvinvointialueiden velvoitteita ja pystyttävä vaikuttamaan krooniseen henkilöstöpulaan. Henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan, sairaalaverkon työnjakoa selkeytetään ja julkisesti tuotettujen palvelujen mm. joidenkin kosmeettisten hoitojen valikoimaa tarkistetaan.

Henkilöstöpulan seurauksena osa palveluista toimii palvelutarvetta heikommin ja osassa palveluita taas kalliin vuokratyövoiman käyttö on kasvanut ja kulut karanneet käsistä. Hyvän työn ohjelman tavoitteena on löytää keinoja sekä lisätyövoiman saamiseen että ammattilaisten työpanoksen kohdentamiseen nykyistä tehokkaammin kyseistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin.

Samanaikaisesti hyvinvointialueilla on toki tehty töitä palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi mm. hyödyntämällä tietopohjaa aiempaa enemmän palvelujen kehittämisessä sekä keventämällä työtaakkaa teknologian avulla. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja sen seurauksena korjaavien palvelujen kulujen karkaamiseen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio. Lainsäädäntövaiheessa oppositiosta jo varoitimme, että sote-uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Kuitenkin on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että vähintään rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. Hyvän politiikan ominaisuus on kuitenkin kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta.

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa.

Lapsilisiä on korotettu, lapsivähennys on tulossa ja ruuan arvonlisävero ei nouse

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana taloutta. Vaikka leikkaukset tekevät kipeää, Essayah muistuttaa, että kristillisdemokraatit pitää perheiden puolta eikä ruoan arvonlisävero nouse.

Politiikan syksyn hallitsevana teemana on hallituksen tekemä budjetti tulevalle vuodelle. Tällä kertaa kovin suuria muutoksia budjettiin ei ole luvassa, sillä kevään kehysriihessä tehtiin valtaosa niistä erilaisista toimenpiteistä, jotka nyt toimeenpannaan.

Essayah pitää ehdottoman tärkeänä, että kevään päätökset tulevat voimaan, mutta hän haluaa korostaa erityisesti kasvun aikaansaamista.

– Suomi ei pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla nouse. Nyt on todella tärkeää, että me pystymme saamaan kasvun aikaiseksi ja käytäntöön keväällä tehdyt avaukset, jotka liittyvät esimerkiksi investointien verovähennysmalleihin.

Essayah luottaa, että esimerkiksi teollisuussijoitusten avulla kasvuyrityksiä voidaan tukea.

– Minun omallakin tontilla eli maa ja metsätalousministeriössä on 10 miljoonan euron panostukset erilaisiin kasvunäkymiin. Nekin ovat merkittäviä ja kasvun kautta meidän on lähdettävä tätä talouden haastetta taklaamaan.

Samaan aikaan suomalaisten tulevaisuuden usko on romahtanut pitkän aikavälin käyrällä pohjamutiin. Tähän oppositiokin on jo tarttunut ja syyttää hallitusta suomalaisten matalista tulevaisuuden odotuksista.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Mutta mitä käytännössä kansalaisten tulevaisuuden uskoa voisi parantaa?

Essayah on tilanteessa optimistisempi: Tällä hetkellä näköpiirissä on talouden käänne.

– Esimerkiksi asuntokauppa on vilkastunut ja asuntolainojen kysyntä on lähtenyt palautumaan. On pilkahduksia siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Myös ennusteet talouden kasvusta kielivät siitä, että pahin vaihe on takanapäin.

Essayah muistuttaa, että viime aikoina myös ne ihmiset, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat pistäneet kukkaronnyörit tiukemmalle.

– Sen tähden yksityisen kulutuskysynnän aikaansaaminen on todella keskeistä. Talouden rattaat on saatava pyörimään.

Essayah luottaa hallitusohjelmaan, ja jo tehtyihin satsauksiin lähtien vaikkapa perhepolitiikasta: On haluttu nostaa lapsilisiä, on pystytty varjelemaan kotihoidon tuki ja vuoden alusta on tulossa voimaan verovähennys nimenomaan lapsiperheille.

– Uskon, että nämä antavat perheille boostia siihen, että tässä tilanteessa on mahdollista käyttää  varoja kuluttamiseenkin.

Hallituksen murheenkryyni on velkaantuminen, johon luottoluokittajat ovat kiinnittäneet huomiota ja arvioineet Suomen talouden näkymät jatkossa negatiivisemmin. Suomi on säilyttänyt vielä A+-luokituksensa, mutta jatkossa niin ei välttämättä enää ole.

– Nyt on oikeasti tosi kyseessä. Meidän on toimeenpantava 9 miljardin sopeutustoimet ja sillä varmistettava, että luottoluokitus ei heikkene.

Essayah muistuttaa ”korkoa korolle” -efektistä, joka on omiaan kasvattamaan lainanhoitokustannuksia eksponentiaalisesti.

Tänä vuonna pelkästään velan korkoihin kuluu kolme ja puoli miljardia. Se on enemmän kuin vaikkapa koko maa- ja metsätalouden talouden budjetti.

Ilman hallituksen toimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia 12 miljardin sijaan, joka sekin on liikaa. Mikäli hallitus pystyy pitämään tahdin yllä, niin vuonna 2027 velkaantuminen jo taittuisi.

– Tämä on ehdottomasti tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tehtäviä. Muussa tapauksessa Suomen talous on vapaassa pudotuksessa.

Hallitus on saanut myös runsaasti kritiikkiä leikkauslistoistaan. Kristillisdemokraattejakin syytetään köyhien kyykyttämisestä.

Essayah muistuttaa, että toimeentulotuesta ja kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuista ei ole leikattu, vaan ne pystytään säilyttämään. On kuitenkin ollut välttämätöntä löytää leikkauskohteita, jotka ovat osuneet esimerkiksi asumistuen saajiin.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Ruoan arvonlisäveroa ei sen vuoksi nostettu yleisen arvonlisäveron rinnalla.

– Hallitus on pystynyt vakinaistamaan esimerkiksi ruoka-aputyön tuen. Se on kolme miljoonaa per vuosi ja merkittävä siksi, että sen avulla seurakunnat ja ruoka-aputyötä tekevät järjestöt pystyvät auttamaan myös heikommassa asemassa olevia.

Alkuperäinen artikkeli KD-lehdessä.

Korkoa korolle-efekti voimistuu ja luottoluokituksen lasku uhkaa”– Sari Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana budjettineuvotteluja. Hallituksen budjettiriihi käynnistyy tulevina viikkoina.

– Talousarvio on tiukka. Se on tehty kukkaronnyörit kireällä. Varsinaisia menolisäyksiä budjetissa on niukasti, mutta myöskään uusia sopeutuksia ei ole tulossa. Tärkeintä on saada kevään aikana tehdyt sopeutustoimet voimaan, Essayah arvioi.

Kipeistä, mutta tarpeellisista talouden sopeutustoimenpiteistä huolimatta valtiovarainministeriön budjettiehdotus on edelleen 12 miljardia alijäämäinen.

Essayahin mukaan on kuitenkin hyvä huomata se, että ilman sopeutustoimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia.

– Oltaisiin siinä kehityskulussa, jossa ”korkoa korolle” – efekti alkaa vaikuttamaan yhä voimakkaammin ja olisi likipitäen mahdotonta oikaista talouden kehitystä.

Tiukalla talouskurilla Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä.

Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua. Vaikka luottoluokittaja Fitch piti viime viikolla Suomen A+-luottoluokituksessa, tulevaisuudessa näin ei välttämättä enää ole.

– En uskalla edes ajatella, että mitä tapahtuu, jos lainarahan alkaa vielä nousemaan sen vuoksi,  että meillä luottoluokitus heikentyy.

Tulevana vuonna Suomi maksaa 3 ja puoli miljardia euroja pelkästään korkoja.

Essayahin mukaan alkuvuonna talous on kasvanut, joskin hitaasti, mutta merkkejä paremmastakin näkyy.

Haasteen muodostaa myös kuluttajien usko tulevaisuuteen, joka on tällä hetkellä heikkoa.

Essayahin mukaan tarvittaisiin kasvupuhetta.

– Tällä hetkellä ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, ovat vähentäneet kuluttamistaan.

Se on näkynyt esimerkiksi vähittäiskaupassa. Kulutuskauppojen, kuten esimerkiksi vaikkapa Tokmannin käyrät ovat kääntyneet laskuun, mikä Essayahin mukaan kuvastaa sitä, että ihmiset säästävät tällä hetkellä kaikesta.

– Siinä mielessä nyt on tärkeätä saada kasvua aikaiseksi ja hallituksen hyvät kasvuhankkeet käyntiin. Liikennehankkeet on saatava nopeasti liikenteeseen, sillä ne parantavat alueiden elinvoimaa ja yhteyksiä eri puolilla Suomea.

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä