Kesän kääntymisen syksyksi huomaa viimeistään silloin kun koulut alkavat ja sadonkorjuu koittaa. Politiikan puolella yhtä varma merkki on budjettiriihi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys tulevalle vuodelle ei suuria yllätyksiä sisällä, vaan jatkaa totutulla linjalla. Taloutta yritetään kyllä kammeta paremmalle uralle, mutta heikko työllisyyskehitys pienentää verokertymää ja heikompiosaisiin kohdistuvat etuusleikkaukset syövät ostovoimaa. Työttömyysmenot ovat jo yli 5 mrd. euroa eli osapuilleen saman verran kuin ensi vuonna otamme lisävelkaa. Kestämätön yhtälö.

Yhä useampi suomalainen on saatava mukaan yhteisen kakun kasvattamiseen ja työllisyysaste reippaaseen nousuun. Kiky -sopimuksesta huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat juuttuneet poteroihinsa eivätkä ole pystyneet työmarkkinoiden suurempaan uudistamiseen; paikallisesta sopimisestakin uhkaa tulla torso.

KD on esittänyt koko ajan kannustavan perusturvan mallia, jossa työ ja sosiaaliturva yhteen sovitetaan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Näin työmarkkinoille hakeutumista eivät estä paperisota tai kannustinloukut, vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina. Satunnaisesta tai osa-aikaisestakin työstä tulee kannattavaa.

Samoin työttömyysturvan kohdalla esimerkiksi viimeisen 100 päivän käyttäminen palkkatukeen tai starttirahaksi olisi kustannusneutraali ratkaisu eikä jätä ihmistä tyhjänpäälle kuten pelkkä yksioikoinen ansiosidonnaisen leikkaaminen.

Hallitushan kaavailee nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää.

Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

Myös maatalouden pelastamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Akuutin kriisin lopettaminen kaipaa kriisitukia ja tarvittaessa valtion takaamia hätälainoja. Pidemmällä tähtäimellä Euroopassa on uskallettava uudelleen pohtia koko maatalouspolitiikan pohjaa, mm. maitokiintiöiden purkamisen seurauksista moni varoitti jo etukäteen.

Budjettiriihi on aina puollollaan hyviä ja kannatettavia kohteita, mutta sielläkin jyvät pitäisi pystyä erottamaan akanoista.